Narsisti ei rakasta edes itseään. (p)
◈ Rohkenen väittää, että itsensä rakastaminen tai oikeammin:
rakkaudettomuus itseä kohtaan, on narsistisen ihmissuhteen ongelmatiikan
keskiössä. Sekä narsistin että uhrin osalta.
◈ Mielestäni on erheellistä ajatella, että narsisti rakastaisi vain
itseään, sillä se antaisi rakkaudelle oudot kasvot. Rakkaus ei ole
koskaan oma-napa-ajattelua, vaan ymmärrystä siitä, miltä tuntuu elää
toisen saappaissa; tämä puuttuu narsistin elämänasenteesta kokonaan. On
siis osuvampaa puhua itsekkyydestä ja itsekeskeisyydestä. Narsisti ei
'rakasta VAIN itseään', vaan 'ei rakasta EDES itseään'.
◈ Mitä itsekkyys ja itsekeskeisyys sitten ovat? Ne ovat oireita
sisäisestä vauriosta; siitä, ettei ole saanut kokea itseään rakastetuksi
ehdoitta. Kun jää rakkautta vaille, nälkä siihen on huikea.
Todellisuudessa siis narsisti on addiktoitunut toisten ihmisten
rakkauteen - mutta ristiriitaista on, että rakkautta saadessaan hän on
vakuuttunut, että on vain ajan kysymys, milloin rakkaus viedään häneltä
pois.
◈ Minulle uhrina se ei tietenkään näyttäytynyt rakkaudennälkänä eikä
pelkona, vaan julmuutena. Silti siitä kaavasta on kyse: ensin narsisti
varmistelee toisia ihmisiä rakkauspommittamalla itselleen aseman olla
rakastettu - mutta varhaiselämässään opitun pohjalta hän uskoo, että
tulee tuossa tuokiossa jätetyksi, minkä vuoksi hän jättää ensin. Todella
repivä kaava. Tuossa rumbassa narsisti elämänsä rämpii.
◈ Koska narsisti ei tällaista raadollisuutta itsessään tunnista (halua
kohdata), hän siirtää kokemuksen toisille ihmisille. Hän laittaa uhrinsa
rakkaudennälkään ja hylätyksi tulemisen pelkoon - traumakierteellä eli
taivaan ja helvetin vuorottelulla se onnistuu.
◈ Tätä tarkoittaa projisointi. Hän siis ulkoistaa omat traumansa.
Narsistin elämää leimaava kaava ei siis ole itsensä r a k a s t a m i s
t a, vaan kaameaa r a k k a u d e t t o m u u t t a itseä ja toisia
ihmisiä kohtaan.
◈ Uhrille tämä on järkyttävä kokemus, sillä hän on tuolloin narsistin
sijaiskärsijä. Hän joutuu kantamaan itsessään sellaista häpeää, johon ei
löydä syytä. Siksi se on hirvittävä uhka uhrin mielenterveydelle. Kun
elää toista miellyttäen, ei ole enää tilaa edes kysyä: mitä on itsensä
rakastaminen.
◈ Eli projisoinnin myötä uhrista tulee vimmainen rakkauden kerjäläinen ja
hylätyksi tulemista pelkäävä. Sitä myöten puolestaan uhrin mieli
kääntyy sisäänpäin tavalla, joka ei ole 'tervettä itsetuntemusta ja oman
minän löytämistä', vaan masentunutta koteloitumista ja katkeroitumista.
Tämän seuraukset näkyvät ulospäin todella ristiriitaisena käytöksenä ja
valintoina: sitä voi olla narsistin lailla taipuvainen suhteesta
suhteeseen kiiruhtavainen, toisia ihmisiä syyllistävä, suuren tilan
vaatija, reaktiivinen, epälooginen.. Niin, koska sisin on joutunut
poljetuksi, ja sitä ei voi ihmissydän hyväksyä. Narsistinkaan.
◈ Itsekin kävin tuon tien: olin ilminarsistin koulimana suhteen jälkeen
pitkään aggressiivinen ja ärsyyntynyt kilahtelija - koska en voinut
sietää enää piiruakaan, että ylitseni käveltäisiin. Aivan kuin itselläni
olisi ollut oikeutus kilahtaa. Näinhän narsisti itsestään ja toimistaan
ajattelee: hänellä on oikeus. Narsisti projisoi tämänkin ajattelutavan
minuun.
◈ On itselläni piilonarsistikokemuskin; sen johdosta olin suhteen jälkeen
tämän haavoittuvaisen piilonarsistin lailla todella murtunut ja
toisaalta piikikäs, aivan kuten tämä eksänikin minua kohtaan. Perin siis
häneltä tämän marttyyriasenteen - ja surupäisyydessäni ilminarsisti
tuntui niin turvalliselta elämäni järkeistäjältä, että humahdin
suhteeseen todella nopeasti. En osannut rakastaa itseäni, vaan ulkoistin
rakastamiseni uudelle narsistille.
◈ Eli toteutin aivan samaa kaavaa, joka vie narsistinkin uusiin
suhteisiin: halusin tulla rakastetuksi, mutta pelkäsin hylkäämistä.
◈ Me ihmiset toimimme siis loppujen lopuksi monilta osin samalla tavalla.
Mutta koska narsistin elämää ei suitsi omatunto, on ihmissuhdekierre
jäätävää - kun taas omatunnolliselle se on tuplasti rikkovampaa, koska
huomaa käyttäytyvänsä ja valitsevansa vahingollisesti eli vasten omaa
omaatuntoa.
◈ Tervehtymisen merkittävä osa on siis opetella tervettä itsensä
rakastamista. Sitä, että ymmärtää, ettei se ole itsekeskeisyyttä,
omaanapaa, aggressiivista puolustusstrategiaa - vaan sitä, ettei suostu
vastaanottamaan muiden projisointia itseensä ja kantamaan häpeää, joka
ei itselle kuulu. Tällöin suojaa itseään katkeroitumiselta, mikä on
kokemuksena todella vapauttava.
◈ Itsensä rakastaminen on myös oivallusta siitä, etten ole toisten
ihmisten määriteltävissä, ettei rakkautta tarvitse suostua ostamaan eikä
pyrkiä muovaamaan itseään toisten toiveiden muotoiseksi voidakseen
'pysyä joukkueessa'.
◈ Tarvitsemme toki, silti, toisia ihmisiä. Eli terveyttä ei ole
itseriittoisuus. Oleellista on kuitenkin se mielenmuutos, ettemme hae
ulkopuolisista haavaimme poistajaa, vaan vertaisiltamme lohtua ja
ymmärrystä, kriisiapuihmisiltä neuvoja, terapeuteilta tilaa oksentaa
paha olo pihalle sekä saada sen myötä raikasta ilmaa keuhkoihin ja
löytää oikea uskomus sisimpään: "olen rakastettava tällaisenani, juuri
nyt". ❐
____________________________________________
➤ Voit kuunnella tämän blogin podcastina 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla TÄÄLLÄ >>
🔸 Nämä 'Narsisti vs. Minä' -kanavan (Youtube) esimerkkivideot saattavat kiinnostaa:
✦ Podcast:
"Nyt riitti!" -päivän aasinsilta: kun narsisti & uhri eivät
rakasta itseään.. >>
✦
Narsistin anatomia. >>
✦ Mitä
narsisti pelkää? >>
✦
Narsistin manipulaatio vol3: rakkauspommitus ja imurointi. >>
✦ Narsistin manipulaatio vol4: toisenlainen
rakkauspommitus. >>
✦
Narsistin imurointi = traumasiteen kivijalka. >>
✦
Narsistin väkivalta on HÄPEÄllistä! (käytössä 3 erilaista häpeää) >>
✦ Narsistin uhri &
'häpeän monet kasvot'. >>
✦ Mihin narsistin uhri sitoutuu rakkauspommituksessa/imuroinnissa? >>
✦
Ilminarsisti vs. Piilonarsisti. >>
✦
Narsistin uhri & luopumisen tuska ja toivo. >>
✦ Kuinka
tulla immuuniksi narsisteille? >>
✦
"Kuinka katkaisen traumasiteeni narsistiin?" >>
✦
"En toivu narsistista, vaan traumoistani!" >>