"Kuulostan haavoittuvalta narsistilta..!" (p)
♦️ Oheinen "Kuulostan haavoittuvalta narsistilta.." -kommentti ahdistusta hikoilevan emojin kanssa kielii siitä, että ajatus omasta narsismiudesta on laittanut kyseisen henkilön tiukan äärelle - pelko omasta narsismiudesta kuristaa.
♦️ Jos/kun miettii tällaisia, on tärkeä kysyä itseltään: "Vaivaako/surettaako minua mahdollisuus, että olisin narsisti?" - narsistia se ei nimittäin vaivaa eikä sureta. Miksi? Koska narsistilla ei ole käytössään omaatuntoa, jonka tehtävä meidän ihmisten elämässä on osoittaa terveellä tavalla, 'missä elän väärin, ajattelemattomasti, manipuloiden ja toisia tuhoten'. Sellainen on tervettä syyllisyyttä ja häpeää.
♦️ Toisin sanoen, jos ajatus omasta narsismiudesta kuristaa ja ahdistaa, ei voi olla narsisti.
♦️ Tosin kyllä haavoittuvainen narsisti (osoittamatta kommentin kirjoittajaan) voi mustan empatian taktiikkana mennä jopa tällaisiin äärimmäisyyksiin, että on itseanalysoivinaan itseään ja epäilevinään ääneen omaa persoonaansa, jotta saa toisen sanomaan: "Et tietenkään ole narsisti!" - jolloin narsisti saa ikään kuin suojakilven itselleen, ettei voida enää moista väittää - vaikka jatkossa kaikki osoittaisikin, että kyseinen ihminen on narsisti. Haavoittuvainen narsisti voi mennä terapiaankin osoittaakseen 'kypsyytensä' - mutta ei hän sinne muuttumaan mene, vaan hakemaan tukea sille, kuinka "maailma potkii päähän". Siitäkin hän voi siis saada suojamuurin ja lyömäaseen toisia kohtaan.
♦️ Musta empatia on taidokasta manipulaatiota, jossa käytetään väärin hyväksi uhrin empatiakykyä ja -tahtoa esittämällä tunneälykästä, joka on muka valmis tutkimaan omaa sisintään. Fuskua.
♦️ Toki meillä kaikilla on erikokoisia haavoja, joiden pohjalta toimimme usein väärinkin - mutta jos tällaiset asiat murehduttavat, on toivoa, koska silloin voi hakea sielullisille haavoilleen apua, tervehtyä, ja toimia vastaisuudessa oikein. Silloin omatunto on auttanut ihmistä tarttumaan kipupisteisiinsä ja haluamaan muutosta, joka heijastuu hyvällä tavalla minäkuvaan, ihmissuhteisiin ja kohtaamisiin. Tämän vuoksi terveet, tosiasiallisten ongelmien aiheuttamat syyllisyys ja häpeä ovat erinomaisia tienviittoja ohjaamaan hyviin valintoihin ja parempaan kanssaihmisten kohteluun.
♦️ Mutta jos ihminen toteaa, "eisenniiväliä, olenko narsisti vaiko enkö", niin silloin ollaankin jo vaikean edessä. Tai, kuten sanottua, jos jopa narsismilla aletaan ratsastaa siten, että ihminen pyrkii omatunnottomasti pesemään kätensä omatunnottomuudesta, homma haisee.
♦️ Kolikon toinen puoli on tämä: koska meillä ihmisillä on haavoja persoonassamme, eli erinimisiä häiriökoodeja persoonallisuuksissamme, ei ole oikein tuomita kevein perustein ihmisiä narsismileiman alle, vaan asiaa tulee pohtia laajassa kuvassa ja vastuullisesti - jotta voi varjella omaa omaatuntoa ja vakuuttua, ettei tule tehdyksi vääriä johtopäätöksiä.
♦️ Loppujen lopuksi onkin tärkeää, että osaisimme kasvaa erilliseksi minäksi, joka ei ole tai lakkaa olemasta siitä riippuen, miten toiset ihmiset toimivat. En puhu itsekeskeisyydestä, joka johtaa ihmisiä oman navan kaiveluun ja sen palvomiseen, vaan terveestä ymmärryksestä, "mihin minä päätyn ja tuo toinen alkaa", jolloin emme kaadu tai nouse siinä tahdissa, ovatko ihmiset meitä kohtaan omatunnollisia vai väärinkäyttäjiä. Tämän oivaltaminen on narsismikontekstissa erityisen tärkeää, koska narsistin onnistuu yleensä sitouttamaan uhrinsa itseensä epäterveeseen symbioosiin, jossa tilanne alkaa hipoa voimallista läheisriippuvuutta, joka on kuitenkin paradoksaalisesti kuin Tukholma-syndrooma-asetelmassa: pahan ja hyvän olon lähde on pahantekijä, joten siksi kytköstä kutsutaan traumasiteeksi.
♦️ Tukholma-syndroomasta on siis uloskasvaminen. Tämän kahleen kieroutuneesta ja liimaavasta luonteesta johtuen kasvu ei ole parin päivän projekti, vaan minuustason tervehtymistä, joka edellyttää poispääsyä narsistin välittömästä vaikutuspiiristä ja syvähoitoa vertaisihmisten keskuudessa ja ammattilaisenkin ohjauksessa. Ajatuksena on löytää joko ensimmäistä kertaa tai jälleen tuntu 'minusta erillisenä minänä', jolla on lupa omaan kokemusmaailmaan, historiaan, toiveisiin, tarpeisiin, näkemyksiin ja ajatuksiin.
♦️ Narsisti ei tähän heijasteluun kykene - mutta olkoon hänen tarinansa hänen erillinen tarinansa; uhri ei ole vastuussa narsistin menneisyyden vaurioista eikä nykyisyyden ihmisenä kasvamattomuudesta. Olemme erillään hänestä. ❐
__________________________________________________________
➤ Voit kuunnella tämän blogin podcastina 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla TÄÄLLÄ >>
🔶 Videovinkkejä 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla (Youtube):
✦ Narsistin anatomia. >>
✦ Narsisti on epäterve peili. >>
✦ Podcast / kanavan seuraaja kysyy: "Pelkääkö narsisti paljastuvansa?" [blogi] >>
✦ Millainen on 'haavoittuvainen
narsisti'? >>
✦ Kun
haavoittuvan narsistin haavoittuvuus hämmentää. >>
✦ Mitkä kolme "roolia" narsisti antaa uhreilleen? >>
✦ Onko narsisti addiktoitunut sinuun? >>
✦ Kun narsistilla ei ole operatiivista omaatuntoa.. Silloin rakkaus ei resonoi. >>
✦ Voiko narsistin uhrista tulla narsisti? >>
✦ Kun uhrin tunneside narsistiin muuttuu Tukholma-syndroomaksi.. >>
✦ Narsistin 7 tapaa aiheuttaa uhrille syyllisyyttä ja häpeää. >>
✦ Narsistin uhrin 4 vahingollista minäkuvaa. >>
✦ Kuinka narsistin uhri voi tunnistaa traumasiteen itsessään? >>
✦ Kun narsistin uhri menettää itsenäisyyden.. >>
✦ Kun narsistin uhrilla ei ole tilaa olla inhimillinen ihminen.. >>
✦ "Älkäämme olko liian kärkkäitä
leimaamaan toisiamme narsisteiksi!" >>
✦ Mieti 2x, mitä, missä ja kenelle puhut 'narsistista'. >>
✦ Podcast: Toisen ihmisen analysointi narsistiksi ei saa pohjata kahvihuonelehtien pikatesteihin!
>>
