"Miksi toimin kuin narsisti? Tuliko minusta narsisti?" (p)

20.09.2023

'Narsisti vs. Minä' -kanavan seuraaja pohtii ja kysyy: "Olen pitkään pohtinut, että omaanko narsistisia luonteenpiirteitä. Minulla on aika vaikea lapsuus, mikä ei tietenkään oikeuta mihinkään narsistiseen käyttäytymiseen, mutta olen huomannut, että ne ovat luoneet minulle hyvin petomaisen ajattelun. En halua olla samanlainen kuin suvussani moni narsistiksi tulkitsemani - ja siksi pyydän neuvoa, miten voisi käsitellä tätä itämään lähtenyttä narsistista ajattelutapaa. En halua, että kukaan tulee koskaan joutuneeksi minun toimintani uhriksi."
- - -
Kirsin pohdintaa aiheesta:
◈ On kypsää ajatella, että vaikka meillä olisi taustalla miten kipeitä juttuja tahansa, meillä ei ole oikeutta laittaa sitä kipua surutta ja vastuuttomasti eteenpäin. MUTTA. Se on silti inhimillistä ja ymmärrettävää, että meissä olevat kipupisteet (Ben Malinen kutsuu häpeätäpiksi kirjassan Häpeän monet kasvot) triggeröityvät ihmissuhteissa, jolloin syntyy tuntu, että "nyt laitoin kipuni eteenpäin".
◈ Oleellista ei ole kuitenkaan virheettömyys, vaan kyky ja tahtotaso herätä tilanteelleen ja selvittää asioita ihmisten kanssa, pyytää tarvittaessa anteeksi, kasvaa sitäkin kautta omaksi minäksi, oli kyse ystävyys-, perhe- tai parisuhdekuvioista.
◈ Eli tervehtyminen ei tarkoita sitä, että meistä tulee täydellisiä, vaan että meistä tulee aidommin inhimillisiä pelkäämättä, että inhimillisyyden vuoksi meidät saisi hylätä. Muistetaan nyt, että se on juuri se narsisti, kun kuvittelee olevansa täydellinen.. Se ei ole tervettä ajattelua.

◈ On erittäin johdonmukaista, vaikka ei toivottavaa, että esimerkiksi narsistisesti toksisen ihmisen kanssa sitä kasvaa sellaiseen muudiin, että pitäisi alituiseen pelata peliä, olla kilpasilla tai voittaa oikeudenkäynti. Sitähän se narsistin elämä on, ja se ei voi olla vaikuttamatta ympäristön ihmisiin, voimallisesti etenkin heihin, jotka ovat narsistiin lähisuhteessa. Joten tämä havainto ollee siinä mielessä 'todellinen', että kuinka muutoinkaan sitä ajattelisi elämässä selviävänsä kuin juurikin narsistin pelisäännöillä? Siis korostan, se ei ole terve ajattelutapa, mutta yleensä seurausta siitä, kun normisapluunat eivät toimi. Se on sitä narsistin ohjelmointia ja kontrollia.

◈ Jos ihminen on huolestunut, että onko itse narsisti, se ei ole mahdollista, koska narsisti ei välitä, ei ole huolestunut. Sen sijaan narsisti ulkoistaa kaikki ongelmansa, väistää vastuunsa, ei näe itsessään mitään vikaa. Miksi? Koska tällä ei ole käytössä ns. operatiivista omaatuntoa, mikä merkitsee sitä, että "kaikki on aina toisten vika".
◈ Toki on tilanteita, kun narsisti voi esittää katuvaista ja on analysoivinaan itseään, mutta tämä ei ole aitoa, vaan niin kutsuttua imurointia, jolla narsisti pyrkii saamaan liian kauaksi karannutta uhriaan taas pauloihinsa. Miksi näin? Koska narsisti tietää, millainen käytös laukaisee ihmisissä mitäkin - tässä kohtaa: miten toimimalla saa uhrinsa sovittelu- ja hoivavietin käyntiin. Fuskua.

◈ Vaan kuten sanottua, narsistin vaikutuspiirissä omaksumme helposti vinoutuneet toimintamallit, joten on hyvä tunnistaa tämä ja lähteä purkamaan niitä mieluummin ammattilaisen kanssa, koska me tavalliset tossunkuluttajat emme välttämättä omaa toisiimme nähden sellaisia voimavaroja, että pystyisimme avittamaan toisiamme traumojen kanssa.
◈ Tällä en tarkoita sitä, ettemmekö me kaikki voi potentiaalisesti olla toisillemme korjaaviksi/korvaaviksi kokemuksiksi, vaan sitä, että esimerkiksi ystävyys- tai parisuhteet eivät voi olla terapiasuhteita, joissa vallalla on vain yhden ihmisen tarvitsevuus, siis pitkässä juoksussa. Se ei ole hyväksi ihmissuhteiden dynamiikalle, ja tuottaa tarpeettomasti pettymyksiä meille itsellemme meistä itsestämme ja muista ihmisistä.

◈ Tämän vuoksi lämmöllä suosittelen, omasta kokemuksestanikin, terapiaa, jotta pääsee pureutumaan sisäisiin vääriin uskomuksiinsa ja monella tapaa vahingollisiin ihmis- ja maailmankuvaansa. Uskoakseni, näin ainakin omalla kohdalla, esimerkiksi kognitiivinen psykoterapia on omiaan hyödyttämään, koska siinä pyritään ajattelun muuntamiseen hedelmällisemmille radoille.

◈ On enemmän kuin hienoa, jos havahdumme kuvaillulle tilanteelle! Se on lähtökohta kaikelle, kun omassa tunnossaan ja omassatunnossaan herää tarkistamaan elämänsä kurssia. 

______________________________________