Narsistin uhrin onnellisuuden virhekoodi? (p)
❖ Monen moninaisista syistä johtuen tunnistan nyt jälkikäteen, kahden narsistisen parisuhteen lusineena, että minussa oli tuolloin jonkinlainen virhekoodi onnellisuuden suhteen. Kaipasin yhtäaikaa jännitystä, mutta silti tasapainoa, eräänlaista symmetriaa elämääni - ja jokin minussa halusi uskoa, että minusta tulee kokonainen, kun löydän 'puuttuvan palan'. Että onni pohjaa parisuhteeseen.
❖ Tällaiset odotukset varmasti ohjailivat valintojani, itse sitä kuitenkaan tajuamattani.
❖ En muista itseäni sinänsä epävarmaksi, pelokkaaksi tai haavoitetuksi, koska ajattelen olleeni monin osin ihan tavallinen ja pystyväkin, ja akilleen kantapäiden osalta olin luonut omat selviytymiskeinoni pärjätä; esimerkkikeino oli ohittaa ne, vaimentaa ne ja ikäänkuin peitota ne laastarilla - ja muun muassa miellyttämällä estää muita tarttumasta epävarmuuteeni. Koska en ollut sokeista pisteistäni tietoinen.
❖ Siinä suuntaviittaa tutkintalinjoilleni, kun olen etsinyt vastauksia siihen, kuinka saatoin hairahtua fantasioita myyviin tyranneihin.
❖ Ei siis ole ollut ongelmatonta hahmottaa itseään epävarmana, pelokkaana ja haavoittuvana, mikä havainto on kuitenkin toipumisen kannalta ollut loppujen lopuksi avuksi. Jäi sellainen tuntu ensin, että juuri narsistit minusta sellaisen tekivät.
❖ Mutta ei heidän tarvinnut minua erikseen sellaiseksi tehdä, vaan he kuorivat sen totuuden minusta esiin siten, että kaikki sekin, joka oli ollut aidosti vahvuuksiani, tuhoutui pitkäksi aikaa. Olin hyväksikäyttäjille 'narsistinen lähde', eli juotin narsisteja heidän omien illuusioidensa janoon.
❖ Jäin siis kahdestaan oman häpeäni kanssa - ja lastia oli kasvatettu myös narsistin projisoimalla häpeällä, joka on siis oikeasti narsistin omaa vanhaa perushäpeää, mutta jonka hän siirtää aina ympäristönsä kannettavaksi.
❖ Tämän kaiken vuoksi toksiset ihmissuhteeni olivat traumatisoivia, minkä vuoksi minäkuvani oli kuin lasinmuruina siellä täällä. Ei ihme, että mielenterveys natisi liitoksistaan.
❖ Tarkoitus ja merkitys eivät leiju ihmiselle valmiilla lautasella, vaan ne oivallukset tulee yleensä tehneeksi myöhemmin, kun identiteetti minuna alkaa saada edes ääriviivat. Jaksaa uskaltaa ajatella, että tämä kaikki mahdollisti vanhojen heikkouksieni ja minäkuvan vinoumien tunnistamisen, mikä puolestaan mahdollisti vääristä uskomuksista irtisanoutumisen. Ja se toi mukanaan myös edellytykset tunnistaa omia vaikuttimia, triggereitä, taipumuksia ja reaktioita tänä päivänä. Sitä myöten olen alkanut ymmärtää itseäni, narsisteja, kokemiani tragedioita ja nykyisyyteni tapahtumia.
❖ Vaikka inhimillisesti voisikin ajatella, että "myisin nuo kaameat ajat halvalla pois milloin vain", olenkin alkanut miettiä, että asioilla taisi sittenkin olla syy-seuraus-yhteytensä ja että voidakseni suojautua jatkossa historian toistolta jokin muutos piti tulla.
❖ Tämä ei tarkoita sitä, että olisin ollut itse syyllinen traumaani, vaan sitä, että jokin kaava oli laitettava poikki.
❖ En kirjoita tätä pinnallisesti, tietämättömänä siitä, kuinka todelliselta näköalattomuus voi tuntua, ja kuinka vakuuttunut sitä voikaan olla arvottomuudestaan, ja kuinka kaikki voi tuntua siltä kuin tie päättyisi korkeaan tiiliseinään.
❖ ..vaan kirjoitan tämän siitä kokemuksesta käsin, että olen ollut rikki revitty, yli kuljettu, sisäisesti tukehdutettu, ihmisarvosta nyljettynä. ❐
__________________________________________________________
➤ Voit kuunnella tämän blogin podcastina 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla TÄÄLLÄ >>
► Kuvan ajatelma on blogistani >>
► Artikkeli toipumisesta >>
► 'Narsisti vs. Minä' -kanavan (Youtube) kaikki videot soittolistoina >>
'Narsisti vs. Minä' -kanava, Youtube >>
'Narsisti vs. Minä' -sivusto, Facebook >>
Kuva: @kevinmalik @pexels