Pelkääkö narsisti 'paljastuvansa'? (p)

03.09.2022

Anne K. teki Youtube-kommentissaan erittäin keskeisiä kysymyksiä ja heitti ilmoille tärkeitä näkökulmia - joten eiköhän pohdita hieman! Anne kirjoitti siis:

1.) Voiko narsisti opetella kaikki narsistin taktiikat ja persoonallisuushäiriön piirteet niin hyvin, että pystyy näyttelemään uskottavasti niin sanotusti normaalia, siis ei-narsististista ihmistä, suhteen alussa ja suhteen edetessä uhrilleen - jos edellinen uhri on kertonut narsistille epäilyksensä?
2.) Vai onko niin, ettei narsisti tunnista, tunnusta tai välitä?
3.) Luulisi, että narsisti tekisi kaikkensa, ettei paljastuisi seuraavalle uhrille ja ettei hänen enää uskota olevan narsisti.
4.) Luulen, ettei 'normaali naamari' kasvoilla kauan kestä, mutta saattaa kokea niin suurta vihaa paljastajaansa kohtaan, että tekee kaikkensa, ettei enää vaan paljastuisi.
---

◉ Narsistin uhrin kannalta oleellista on ymmärtää, että narsismius kiteytyy omatunnottomuuteen; ei narsisti välitä moraalisesti minkäänlaisista diagnooseista, eikä ole itsestään millään tapaa pahoillaan, vaan hän on omasta mielestään kaiken yläpuolella, kaikkeen syytön ja aina oikeassa. Omatunnollinen haluaa viimeiseen saakka ajatella, että narsistilla olisi edes pikkiriikkisen omaatuntoa - mutta kun ei. Kun tahto elää yleisen oikea-väärä-käsityksen mukaan sekä kyky kohdata aikuisesti oma epätäydellisyys puuttuvat, puuttuvat silloin myös empatia, katumus, itseanalyysi ja tarve muuttua.

◉ Narsistin ei tarvitse enää aikuisena varsinaisesti opetella mitään, vaan hän on kasvanut manipulatiiviseen ajatteluun pienestä lapsesta lähtien, se on hänen ajatusmaailmansa rakenne. Jos uhri kertoo narsistille narsismiepäilynsä (en suosittele!), niin tiedoksi: se ajatus tuskin tulee aikuiselle narsistille vastaan ensimmäistä kertaa - mutta tuo syytös tulee useimmiten paluupostissa takaisin uhrille siten, että uhri tulee narsistin myötävaikuttamana saamaan kontolleen häpeän, että hän itse on narsisti! Aivan kuten niin moni tämänkin kanavan ja sivuston seuraajista on epäillyt, itsellenikin tuttu pelko jossain vaiheessa: "Apua, jos se olenkin minä, joka on narsisti? Onko minusta tullut narsisti?". No, jos tämä kauhistuttaa ihmistä, hän ei voi olla narsisti, koska narsistin mielessä sellainen ei omaatuntoa kolkuta. Bumerangi toteutuu, jos A.) narsisti katsoo, että narsistimaine rikkoo hänen julkisivunsa tai B.) koska narsisti tietää, kuinka omatunnollinen narsisti-väitteeseen suhtautuu, miten kova pala se on. Tapahtuu projisointi eli häpeän siirtäminen uhrille.

◉ Mutta huomattavaa on sekin, että narsisti saattaa olla tuosta määritelmästä hyvilläänkin (vaikka muuta esittäisi, jopa riehuisi), koska se tekee hänestä jollain tapaa voimallisen, erityisen, pelottavan. Se vahvistaa narsistin ajatusta: "Minähän olenkin spessu!". Itse itseään 'aivonarsistiksi' kutsuva psykologian professori Sam Vaknin tekee narsismiudellaan hyvät rahat, sillä hän on erittäin haluttu luennoitsija ympäri maailman. Että se siitä paljastumisen vaarallisuudesta ja kaameudesta.

◉ Ja mitä tulee tuohon riehumiseen, niin narsisti voi hyväksikäyttää narsistiksi paljastamista syynä ns. pyhään sotaan eli se oikeuttaa hänet tekemään mitä vain, saa helposti hovin eli lentävät apinatkin show'hun mukaan. Että riehumakohtauskin ja kosto saattaa ryöpsähtää silmille - ei, koska narsistiin sattui, vaan koska hän sai syyn lintata uhrin maanrakoon.

◉ Niinkin on käynyt, että narsisti kertoo jopa itse narsistisesta persoonallisuushäiriöstään, jollaisen diagnoosin hän on voinut faktuaalisesti aikaisemmin saada; ei kuitenkaan paljastaakseen heikkoutta sinällään, vaan varmistaakseen, että hän voi jopa sitä käyttää aseenaan uhria vastaan riidan keskellä tai vaikkapa ihan puskista: "Tiedät kyllä, miten vaikeeta mullon ollu ja miten rikki oon sanonu olevani - ja sulta ei irtoo mitään ymmärrystä, laukkaat vaan kavereittes kans baanalla ja jätät mut keskenäni väsymykseni kanssa - oot tosi kylmä, taidat nauttia saadessasi aiheuttaa mulle ahdistusta - sinä se vasta varsinainen narsisti oletkin!". Kaboom! Taas on saatu projisoitua narsistin oma häpeä uhrin kannettavaksi. Näin uhri ei voi koskaan viitata keskusteluissa narsistin persoonallisuushäiriöön, vaan joutuu sulkemaan suunsa, koska puhumalla siitä se olisi narsistin mielestä kuin löisi lyötyä. Joten omatunnollinen vaikenee.

◉ Omatunnollinen hätkähtää tietenkin, kuten jo todettiinkin, jos joku väittää tätä narsistiksi - kun taas narsistille se on parhaimmillaan narsistinen lähde eli todistus hänen vahvuudestaan ja suuruudestaan sekä työkalu niitata sekä syyllistää toisia ihmisiä.

◉ Kovalle pyrkyrinarsistille tieto narsismiudesta voi olla suurikin pääoma, sillä hän voi sitä kautta lisätä ideoita toisten ihmisten kontrolliin, ohjailuun, musertamiseen ja narsistin omiin häpeilemättömiin siirtoihin. Siinä mielessä narsisti voi kyllä oppia uusia taktiikoita aikuisenakin. Mutta ei hän narsismitietoutta tarvitse varsinaisesti omaa toimintaansa salatakseen, koska sen taidon hän on oppinut jo lapsuudesta lähtien - vaan monipuolistuakseen manipulaatioissa sekä voidakseen osoittaa muiden narsistisuus.

◉ Narsisti on -tultuaan ensimmäistä kertaa määritellyksi narsistiksi- ottanut asiasta kaiken selville, ei siksi että 'parantaisi tapansa', vaan siksi, että voi haukkua esimerkiksi eksiään, sukulaisiaan, ystäviään ja työkavereitaan narsisteiksi sekä esittää itse uhria oikeaoppisesti ja taitavasti. Ajatus narsismiudesta on siis narsistille kuin pelimerkki.

◉ Narsisti ei pelkää 'tulevansa paljastetuksi', koska se ei merkitse hänelle moraalisesti mitään, kuten jo todettiin. Kyllä narsistin naamari pysyy hänen kasvoillaan juuri niin kauan kuin naamarin on tarkoituksenmukaistakin pysyä; tosin ei se tarkoita narsistille valheellisuutta tai vääryyttä normaalin oikea-väärä-käsityksen mukaisesti, juuri hänen omatunnottomuutensa vuoksi, vaan se on hänen mielessään arvostettavaa manipulaatiotaitoa. Ei hän miellä käyttävänsä maskia, vaan rakastumisvaiheessa (oli asiayhteys mikä tahansa) hän on aidosti epäaito eli kylpee omassa erinomaisuudessaan, mikä hivelee hänen fantasiaminäkuvaansa. Maskiajatus on ennemminkin psykologian ammattilaisten näkemys ja uhrien kokemus asiasta.

◉ Omasta mielestään narsisti on kognitiivisesti älykäs urkkiessaan uhrilta mustalla empatialla hyvinkin arkaluontoisia asioita; kyllä hän tietää, että hänen uhrinsa tulevat kärsimään hänen siirroistaan myöhemmin, koska se on hänen pyrkimyksensäkin, joten ei kai hän agendaansa paljasta kesken kaiken. Ensin täytyy suorittaa rakkauspommitus täydelliseen päätökseen, jolloin uhrissa on synnytetty vahva tunneside - ja vasta tämän jälkeen traumakierteen avulla ('taivaan, helvetin ja sovinnon vuorottelu') narsisti saa uhrinsa käyttöönsä täysin, syntyneen traumasiteen voimin. Ihmissuhteet ovat narsistille projekteja ja hyötysuhteita. Koska hän ei osaa ottaa vastaan rakkautta, hän käyttää ihmisiä.

➣ Sivukommentti: Miksi muka kärsimyksen aiheuttaminen olisi narsistille tavoite ja jopa viihdettä? Koska se on merkki uhrin alistumisesta: kun uhri kipuilee, hän on heikko, mikä on narsistin mieleen.

◉ Kognitiivisella taidoillaan siis narsisti saa ihmiset palvelemaan omaa agendaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että hän tietää, mitä esittämällä, sanomalla ja tekemällä hän saa laukaistua uhrissa milloin mitäkin reaktiota: sitoutuneisuutta, empatiaa, alistumista, masennusta, 'kaiken antamista'.. Se toimii, valitettavasti. Hän myöskin on tietoinen yleisistä oikea-väärä-käsityksistä, jolloin hän laittaa uhrinsa elämään niiden mukaan, itsekin esittää toki korkeamoraalista, mutta todellisuudessa ne eivät sido häntä. Hänellä on aivan omat sääntönsä. Tätä kutsutaan kaksoisstandardiksi.

◉ Joten ei narsisti koe 'paljastuneensa' eikä pelkää 'paljastuvansa' uusillekaan uhreilleen (koska se sisältää jo olettamuksen, että hänellä olisi omatunto), vaan hän pelaa pelinsä taitavasti siten, että uusi uhri ostaa hänen narratiivinsa; ja ostaahan uhri, koska narsisti on onkinut uhrin heikkoudet tietoonsa - on sitten ehjäävinään ne - jonka jälkeen uhri on vahvassa tunnesiteessä narsistiin eli narsistin 'puolella' ja rationalisoi kaiken.

◉ Itse asiassa narsisti elää jatkuvasti valheellisuudessa, jossa hän tuon tuosta jää kiinni, mutta ei sekään häntä varsinaisesti pelota. Korkeintaan harmittaa, sapettaa. Näistä tilanteista hän pääsee ulos muun muassa gaslighting-manipulaatiolla eli sekoittamalla uhrin pään täysin - jolloin tämä ei enää hetken kuluttua tiedä, mitä on tapahtunut ja onko hän itse syyllinen koko polemiikkiin! Tai valhe peitotaan vieläkin suuremmalla valheella. Niin tai näin, silti narsistin ihon alle ei valheesta paljastuminen pääse. Kun ei ole sitä omaatuntoa.

◉ Eksilleen (ja muillekin ihmisille) narsisti on vihainen joka tapauksessa, sama mitä siinä (niissä) suhteessa on tapahtunut ja sanottu, joten narsistin vihaisuuspitoisuuteen se ei vaikuta. Hänhän on vihan ja kateuden vallassa muutenkin aina, kuten uhmaikäisen tunne-elämälle sopii. Mutta kyllä idea narsismista voi auttaa narsistia hyvinkin kostotoimenpiteissä ja mustamaalauskampanjoissaan.

◉ Narsisti on tässä kaikessa niin proo. Ei hän kuitenkaan voittamaton ole, mutta niin hän itsestään kuvittelee - tai Sam Vakninia lainatakseni: pääasia, että muut ihmiset uskovat hänen voittamattomuuteensa.

◉ Mitä narsisti oikeasti pelkää? Hylkäämistä. ❐

____________________________________________