Fantasiarakkaus vs. Tosirakkaus. (p)
◆ Oheisessa
aatoksessani on kieltämättä aika naiivi tunnelma. Aivan kuin olisi
olemassa tosirakkautta täydellisen eheyttävänä kokemuksena, tekona ja
kykynä. Mutta ehkäpä en tarkoitakaan ruusuisuutta, auvoisuutta taikka
ongelmattomuutta?
◆ Narsistin kanssahan sitä kuvitteli
löytäneensä vuosisadan tosirakkauden; hänen kanssaan kaikki tuntui
mahdolliselta, koki itsensä tärkeäksi ja MEidät niin täydelliseksi
mätsiksi - voiko ihminen sykähdyttävämpää elämältä saada?! Tähän sitä
aidosti uskoi.
◆ Mutta kuten tiedämme, narsistin kanssa rakkaus
muuttuu irvikuvaksi. Narsistille se merkitsee pelkoa tulla hylätyksi, joten hänen on teilattava tämä uhkakuva ennen kuin joutuu itse sen
kohteeksi. Siinä hetkessä, kun hänen uhrinsa sanoittaa: "Rakastan
sinua!", alkaa narsistin sisimmässä valtava taistelu, sillä rakastettuna
on kyllä upeaa paistatella, mutta toisaalta nuo sanat pitävät sisällään
narsistin päässä salaviestin: 'hylkääminen on vain ajan kysymys'.
◆
Vielä kun yhtälöön lisätään narsistin valtava tarve saada
fantasiaminäkuvalleen ('suuri, vahva, aina oikeassa, kaikkeen syytön')
todistetta sekä pyrkimys aiheuttaa uhrilleen kärsimystä tuottamalla
jättikokoista häpeää, alkaa tilanne olla uhrille todella traumaattinen.
◆
Näin on rakkauden sisältö ryvetetty, ja narsisti on laittanut uhrinsa
kokemaan, että 'rakkaus merkitsee hylkäämistä'. Projisointia. Oman pelon
siirtämistä/heijastamista uhriin. Uhrista tuli siis sijaiskärsijä.
Vastavuoroisesta osallistumisesta yhteiseen kasvuun ei voi puhuakaan.
◆
Tätä vasten mietin, että onkohan meillä tosirakkaudesta sellainen
mielikuva, että se tarkoittaa rikkumatonta ykseyttä, samankaltaisuutta,
luontevasti soljuvaa ymmärrystä, yhteisiä unelmia ja samaa arvomaailmaa;
ja ellei se tätä ole, niin "meni vaikeex, ei jaksanu jäädä siihen
säätämään"..? Ja kun narsisti antoi pinkin kuplan, sitä oli aivan
vakuuttunut, että tämä kaikki on tähtiin kirjoitettua.
◆
Uskoakseni meidän on siis tärkeää tarkistaa, millaisia odotuksia meillä
on parisuhteen osalta. Aikaamme värittävät korostuneet onnellisuuden,
'musta tuntuu hyvältä' -ajatuksen ja oman tilan ottamisen mantrat. Ei
niin, eikö onnellinen saisikin olla, ja kokea hyvää oloa ja saada
itsellensä tilaa, mutta jos meillä kaikilla tämä on priority nro1, se
merkitsee erittäin suuria haasteita parityöskentelylle. Minäkeskeisyys
voi kasvaa maailmankuvaksi, joka ei anna eväitä yhteiseloon, tai ainakin
vaarana on, että jompsakumpsa jää jalkoihin.
◆ Oman
päänvaivansa asetelmiin tuo se, että saatamme epävarmuuksissamme kieltää
itseltämme tyystin oikeuden onnellisuuteen, hyvään oloon ja omaan tilaan.
Taustalla voi siis olla tiedostamaton tarve mahdollistaa se kaikki
muille, jotta itse pysyy jollain tapaa hyväksyttynä. Tällöin sitä
saattaa etsiä tiedostamattaan itselleen jonkun, johon ripustautua.
◆ Siinä kolme esimerkkinäkökulmaa, miksi parisuhteet ovat koetuksella.
◆
Itselleni narsistiset parisuhteet (2kpl) opettivat sen, että
täydellistä rakkautta ei olekaan, eikä sellaista pidä haikailla. Olemme
kaikki omalla tavallamme rikkonaisia, keskeneräisiä - ja ihmissuhteemme
ovat kuin kasvualustoja eheytymisen tiellä, mutta eivät missään
tapauksessa 'ratkaisu'.
❧ Tosirakkaus ei hinkua erheettömyyttä,
ongelmattomuutta ja huolettomuutta, vaan tosirakkaus on mahdollisuus
olla yhtä aikaa epätäydellinen ja silti rakastettu. Se on koti, jossa
olemassaoloaan ei tarvitse perustella, eikä ihmisarvoaan anoa, vaan
päinvastoin saada tunne siitä, että olen hyväksytty, vaikka en aina niin
rakastettavasti osaakaan käyttäytyä.
❧ Tosirakkaus uskaltaa
pyytää anteeksi, tosirakkaus antaa anteeksi. Vastavuoroinen tosirakkaus
sallii heikkoudet ja motivoi olemaan vetoapuna vuorotellen. Tosirakkaus
on uskallusta olla aito ja tarvetta olla luottamuksen arvoinen.
Tosirakkaus kestää koko tunnepaletin. Tosirakkaus ei kuitenkaan pohjaudu
vahvuuteen, vaan kyse on kahden rehellisesti triggeröityvän
sopimuksesta, että kipukohtiin ei lyödä, vihan ylle ei anneta yön
laskeutua ja vastuunotto on konkreettinen elementti auttaa molempia
eheytymisessä ja saada suhde kestämään.
❧ Haluan sisällyttää
tähän pohdintaan myös vastuun omasta tervehtymisestä; täysin terveitä
meistä ei tule koskaan, mutta oma mahdollinen korostunut tarvitsevuus
kannattaa rekisteröidä ja hakea sen käsittelyyn erilaista apua
(vertaistuki, tieto, terapia), ettei tukahduta parisuhdetta
suurikokoisella rakkaudennälällään, eikä laita toista terapeutin
asemaan. Vastavuoroisuus merkitsee siis myös molempien tahtoa työstää
itseään.
❧ Summataanpas: tosirakkaus on inhimillistä rakkautta. Tätä ei narsisti pysty tarjoamaan. Kun seuraavan kerran tulee törmänneeksi ihmiseen, joka maalailee utopiaa, hälykellojen on syytä pärähtää ilmoille. Kun sisäistää, että fantasiat eivät arkea kestä, alkaa arvostaa tavallisuutta ja ennalta-arvattavuutta, jotka merkitsevät parhaimmillaan pysyvyyttä. ❐
➤ Voit kuunnella tämän blogin podcastina 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla TÄÄLLÄ >>
🔸 Nämä 'Narsisti vs. Minä' -kanavan (Youtube) esimerkkivideot saattavat kiinnostaa:
✦
Narsistin manipulaatio vol3: rakkauspommitus ja imurointi. >>
✦
Narsistin uhri voi olla KUKA VAAN. (Mikä on taktiikka?) >>
✦
Narsistin illuusiopelikorttiässät. >>
✦
Narsistin uhrin manipuloitu rakkaus. >>
✦ Mitä
narsisti pelkää? >>
✦ Mihin narsistin uhri sitoutuu
rakkauspommituksessa/imuroinnissa? >>
✦
Narsistin väkivalta on HÄPEÄllistä! (käytössä 3 erilaista häpeää) >>
✦ Narsistin uhri &
'häpeän monet kasvot'. >>
✦ Miksi narsistisen suhteen jälkeen "kukaan
ei tunnu miltään"? >>
✦ Kuinka
tulla immuuniksi narsisteille? >>
✦
"Kuinka uskallan uuteen suhteeseen narsistisen suhteen jälkeen?" >>
✦ Narsistin uhri &
'häpeän monet kasvot'. >>
✦ Pitääkö narsistille antaa anteeksi? (osa 1) >>
✦ Pitääkö narsistille antaa anteeksi? (osa 2) >>
✦
Katkeruuden, oksennuksen ja ylimielisyyden jälkeen: vapaaksi! >>